Pienet asiat.

Nyt keskityn yksityiskohtiin, koska en oo tyytyväinen kokonaiskuvaan.
Toisin sanoen, vaikka isot ja tärkeet asiat on aika levällään, voi pienistä asioista iloita sitäkin enemmän.

Ensin muutama matkamuisto, tää on Tallinnasta ostettu avaimenperä, mutta tietysti tuo mulle vaan mieleen Venäjän... Se on täydellinen pieni esine, ja korvaa vähän sitä harmia, etten etsinnöistä huolimatta saanut ostettua sitä ensimmäistä oikeaa maatuskaa itselleni Venäjällä viime keväällä käydessä.

 

Tämä hopeinen pieni poro on Kuopiosta ostettu. Sillä ei oo murustakaan tunnearvoa eikä se ollu kallis, mut tää puolestaan muistuttaa mua aina kaikista Lapin ja Norjan reissuista. 

Ehkä paras oikee "matkamuisto" viime kesältä! Heh. Eli norjalaisen kaljatölkin avausjuttu...? (Mikä on tämän nimi!) Parasta tässä on muistojen ja värin lisäksi ehdottomasti tuo jääkarhun muotonen reikä! Tämä jos mikä lämmittää mieltä täällä pakkasten keskellä : ) Niin ja taustana toimii kauniin pienen rasian kansi, jonka oon saanu äitiltä Venäjän-tuliaisina. 

Vähän aikaa sitten ostin näppärän hiuspannan. Siinä on rusetti ja se on käärmeennahka-kuosia. Nice!

 Se tärkein sormus. Kaunein koru minkä omistan! Tuo myöskin hyvän mielen.

 

Pehmoiset kissan tassut ja kissamme ylipäätään! Rakastan esim.sitä kun elukat pesiytyy yöksi jalkoihin nukkumaan, ihan korvaamatonta varsinkin näin kylmillä keleillä... 

Ruokablogi!

Koska ruoka on hyvää ja leipominen kivaa, on ihan pakko jakaa tämäkin innostus, 
mikä meikäläistä tällä hetkellä koskettaa... Muffinssit.

Viimeksi tein perus banaanimuffinsseja, joihin pilkoin myös suklaata. Ei voi mennä pieleen!

Banaanimuffinssit, n.20 kpl

3,5 dl jauhoja

3 tl leivinjauhetta

1.5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1-3 kpl banaaneita

1-2 kpl kananmunia (EI PAKOLLINEN) 

1 dl voita

0.5 dl tuoremehua tai maitoa tai kermaa 

 +suklaata

Voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen. Nesteet + jauhot sekaan ja soosi muffinssivuokiin. Paista 200 c noin 15-20 min.

Tää ohje on hyvä, koska jos ei oo munia, niin parilla tai kolmella banaanilla saa korvattua sen ongelman. 

 

 

Hard Days Night at Kuopio.

Seikkailtiin ukon kanssa Kuopiossa jokunen viikko sitten.
. 

 

Lähetiin kätevästi aamubussilla liikenteeseen joten tämän pitemmälle ei päästy bussiasemalta: rautatieaseman kahvio ja aamupala:

Ei varmaan oo yllätys että meikän aamupala on se donitsi, heh.

Ravitsevan aamiaisen jälkeen otettiin suunnaksi Petonen ja päivä jatkui hyvillä fiiliksillä musa-asioiden parissa.

Myöhemmin lähettiin taas keskustaan ja koska ilta oli vasta nuori, niin päädyttiin Kuopio-hallille katastamaan yhen meikän lempparibändin keikkakunto!

 

 

 2 Times Terror, tupla nam ja sydän.

 

 No jaa, ja koska olin teininä fani, niin katastin myös Sonatan.

Mutta kivaa oli!

Aina ei jaksa ommella?

Tätähän mä teen:

 

 Perustoppi josta leikkasin kaula-aukon ja hihansuut isommiksi. Selkään leikkasin poikittaiset viillot ja punoin suikaleet yhteen, sekä tietysti lisäsin vähän niittejä... Lopputulos:

 

 

Syksy on ihan jees.

Jäin taas työttömäksi, joksikin aikaa. 
Pitäis olla ainakin aikaa nyt sitten harrastaa ja tehdä kaikkee kivaa, 
alotinkin projekti-"kivan tekemisen" ottamalla kameran mukaan aamulenkille.

 Synkkään lähimetsikköön pilkisti aurinkokin.


Tähän mennessä en oo saanu paljon muuta hyvää aikaseksi kuin cv:n päivittämisen... Seuraava askel onkin lähtee kylille uuden työpaikan metsästykseen.

Onneks käytiin viikonloppuna mökillä niin ei heti jämähdä kotisohvalle.

 En voi mittään, että oisin taas voinu istua koko illan laiturilla ja ihastella tuota kauneinta usvaista maisemaa iltahämärässä...

  Mutta kylmähän siinä tulee. Onneksi mökkirannassa pääsee laavulle lämmittelemään.

Kipitin tosin aamulla herätessäni takaisin rantaan nauttimaan kirpeän raikkaasta ja sumuisesta syys-kelistä!

Kesämeiningit.

Meikän kahen viikon kesäloma loppui pari päivää sitten, joten nyt on hyvä aika fiilistellä tän kesän parhaita päiviä!

Tietysti alkukesällä Anti-Teatterin uuden lyhärin kuvaus-viikonloput oli parhautta. Alemmassa kuvassa todiste viikonloppujen majoituksesta, meidän mesta olikin ihan meidän näkönen!

 

 Käytiin mökilläkin kerran jos toisenkin.

  Power Parkissa kävin ekan kerran, olihan se aika jees.

 Kotikaupungistakin löyty uusia kivoja paikkoja. Rantakallioilla hengailtiin työkaverin kanssa kun aurinko joskus vähän meinas paistaa...

 Oluset, tietenkin! Mahtava viikonloppu se olikin sateista huolimatta. Toisen päivän biletin kuvassa näkyvässä nahkamekossa...

 Ja itse kesäloma alkoi Lapin maisemissa.

 

 Norjassa oltiin myös.

  Ja Tallinnassa Red Hot Chili Peppersin keikalla.

Kesäloman lopussa tais ollakin kesän helteisin päivä, ja se päivä onneks menikin osaksi laivalla ollessa. Ei siis täältä suunnalta mitään valituksia sateisesta ja "kylmästä" kesästä! Kenellä voi olla ees ikävä niitä viimekesän tappohelteitä?

Tunikan ompeluohje

Kerrankin muistin kuvailla ompelu-hommiani, ja tämmöstä synty tälläkertaa.  
Väkersin tämän löysän tunikan kyllä just sillä meiningillä, että en menny ees siitä, mistä aita on matalin, vaan en vaivautunut aidan toiselle puolelle ollenkaan...


Lähti siis tästä.
Tarttee kangasta ja sopivan kokoisen paitulin, tässä tapauksessa kun kangas oli venymätöntä niin valkkasin vähän reilun kokosen t-paidan:

Kangas laitetaan kaksinkerroin  ja paita kiinnitetään nuppineuloilla siihen kiinni:

Sitten vähä leikellään, nimittäin olkapäiden kohalta ja sivusaumat kans. Jos oisin käyttäny venyvää kangasta, olis nuo sivut voinu vähän muotoon leikata, mutta nyt tein tämmösen version. Ja ideana olikin reilun löysä lepakkohiha-tyylinen ratkaisu, joten tää skulaa ihan hyvin:

Ja tarkempi kuva leikatusta kaula-aukosta. Jätin niskan puolelle tavalliseen tapaan enemmän kangasta, niin istuu paremmin päällä:

Ompelin olkasaumat ja tein pitkiin sivuihin käänteet. Sitten mallasin kaapua vähän päälle ja tökkäsin nuppineulat sopiviin kohtiin kainalon lähistöön, tässä versiossa käsiaukon mitaksi tuli n. 20 cm:

Sivusaumat ompelin kiinni ja kaula-aukon huolittelin. Käänsin siis vaan kangasta n. sentin verran nurjalle puolelle ja tein kahet ompeleet päälle:

Helman leikkasin puolen reiden korkeudelle ja tein käännöksen, jätinpä pienet halkiotkin molemmille puolille. Jos tää ohut kangas ei olis ollu niin rasittavaa ommella, oisin tehny varmasti vähän kaarenvan helman. Menköön nyt näin sitten:

Lopputulos mallattuna vyön kanssa:  (värit mukavasti vääristyneinä. Oikeastihan kangas on tummansininen kirkkaanpunaisine raitoineen. Ylemmässä kuvassa värit aika kohillaan)

 

  

Ja nyt ne kesäkelit tänne!