Kierrätyslaukku minihameesta

Mulla on monenlaisia käsilaukkuja kaapissani, 
mutta harmittavan moni veska on kirpputorien kautta päätynyt mulle valmiiksi vähä rempallaan.
Pyörttelin tuossa kuukausi sitten muutamaa mustaa tekonahkalaukkua käsissäni,
jotka malliltaan oli oikeen hyviä, mutta materiaalit jo ihan loppuunkuluneita.

Sen kummemmin miettimättä saksin laukuista kaikki käyttökelpoiset osat talteen

ja kuluneet kankaat sekä hihnat meni roskiin.

AIkoinaan käyttämättömäksi jäänyt farkkuminari pääsi itse kassiksi,

kun rupesin kasaamaan pikkusälästä uutta luottolaukkuani!

Karsin ensin turhat lisukkeet pois, ja tikkasin sitten hameesta jämäkän kuution.

Parhaimmat kahvat ja vetoketjut löysi paikkansa

ja yhden laukun sisävuorikin oli kuin mitotettu minihameen sisälle! 

Pohjan tein uusiksi kestävästä kankaasta jonka vahvistin vielä pahvilla.

Lopputulos on kevyt ja sopivankokoinen, ihan täydellinen mulle!

Kankaiset laukut ei oo jostainsyystä ikinä päässyt mulla käyttöön,

mut nyt pakkasilla tajusin miten käytänöllinen tää on;

ei enää koppuraisia tekonahkalaukkuja talvea ankeuttamaan!

T-paidan tuunausta

Helmikuun alkamisen kunniaksi esittelen nyt jotain erityisen kesäistä!
Tuli siis tämäkin päivä nähtyä, että meikällä on päällä crop top, eli siis tuttavallisemmin napapaita.

Tähän tuunaukseen tarvii vain tavallisen t-paidan.

 
Leikkaa alaosa hapsuiksi (parillinen määrä) ja solmi kaksi hapsua yhteen.

Seuraavalla solmukierroksella otetaan vierekkäisistä pareista yhdet hapsut 
ja solmitaan ne yhteen. No, eiköhän tuosta kuvasta siis ymmärrä tämän pointin.

Lopuksi voi hapsujen päät leikata viistoon.

Ja siinäpä se! 
Huomasin muuten tätä tehdessä että makramee-solmuista vois tehdä vaikka mitä kivaa.
Taidan laittaa ajatuksen korvantaakse, ja rueta hamstraamaan paksuja lankoja...

Käsitöitä itselle ja lahjaksi

Oon tehnyt joulu- ja tammikuun aikana käsitöitä ja ompeluhommia ihan kiitettävästi.
Muutamia näytteitä niistä oonkin ripotellut tänne blogiin ja instagramiin,
mutta nämä on vielä esittelemättä:

Tein tän koristeen itseasiassa joululahjaksi, ja nyt haluaisin tehdä uuden itselleni...
Tähän ei mulla ole mitään erityista ohjetta, mutta näin se syntyy:
Tulostin netistä poron siluettikuvan jonka ääriviivojen päälle taivuttelin rautalankaa.
Pihdeistä on apua!
Langan vahvistin (ennen muotoilua) kieputtamalla päälle ohuempaa rautalankaa muutamia kerroksia.
Vinoruudukon tein jotta kyhäelmä pysyy muodossaan,
se onnistuu vetelemällä rautalanganpalasia ensin tiettyyn suuntaan
ja poikittaiset langat kierittäen aina ylitsemenevän langan ympäri.

Helmet ja ripustusketju on vanhasta kynttilälyhdystä.

Tein myös yks päivä ihan tavallisen tunikan,
kaavat löytyi Suuri Käsityö-lehdestä joten vaatetusartesaani ei tarvii olla saadakseen tämmöisen aikaseksi ;)
Parastahan tässä on siis tuo kangas, 
koska rakastan muinais- ja luonnonuskontoja, (niihin liittyviä) kalliomaalauksia ja symboleita.
Ja sitten mä meen kirpparille ja löydän muutamalla eurolla pussilakanan tömmöisellä kuosilla!
Loppukangas päätyy varmasti muihinkin kivoihin ompeluhommiin.

Sitten on vielä tämä tilaustyö.
Sain kasan tyhjiä kahvipaketteja ja mallin käsilaukusta,
kyllä olin aluksi vähän sormi suussa kun pyörittelin sitä projektia pöydälläni!
Tulipahan kokeiltua jotain uutta materiaalia ainakin,
enkä tärvännyt kuin yhden neulan ompelukoneesta yrittäessä mennä liian paksusta saumasta läpi...
Muuten kahvipakettien ompelu oli yllättävän helppoa!
 

Päiväni kuvina

Mulla oli maanantaina ihan tavallinen arkipäivä,
jonka aattelin kuvata koska My day-päivitykset on musta vaan tosi kivoja! 

Rakastan hitaita aamuja. Jos mulla ei oo minnekkään aamulla menoa, 
hiippailen kämpillä tunnin tai pari tämännäköisenä.
(James Dean-peili on siskolta lainassa, eiks oo cool!)

Kun oon saanut aamupuuron napaani, keitän kupillisen kahvia.
En meikkaa arkisin juurikaan, mutta jos kaipaan vähä piristystä naamaan
niin puuteri ja ripsiväri on vakio.

Lähen käymään keskustassa. 
Mulla on viha-rakkaus-suhde asuinkaupunkiini:
vielä kymmenenkin vuoden jälkeen tunnen oloni suurimmaksi osaksi ulkopuoliseksi
ja tää pikkukaupunki on muutenkin vähä ankee.

Toisaalta koti on siellä missä sydän on, ja mun sydän on täällä oman perheen luona! 
Suuremmassa kaupungissa sitäpaitsi ahdistuisin paljon enemmän,
mulle on vaan tosi tärkeetä että metsät on lähellä.

Oon kirjaston suurkuluttaja!
Tälläkertaa mukaan lähti Maria Vaaraa, johon oon lähiaikoina kovasti tykästynyt.
Eevil Stöön levy oli kans hyvä bongaus, se on uusin suosikkini musapuolelta!

Ruokakaupasta ostan porkkanoita, parsakaalin, ruisleipää, tuorejuustoo ja muromysliä. 
Yksin ollessa ostan tosi harvoin lihaa. (Ostan sillä rahalla karkkia, haha)

Tai suklaata. Mä syön suklaata monta kertaa viikossa!

Kirppareilla mä kans rakastan pyöriä. Maanantaina löysin kivan neulepaidan (alle 1 e) ja pussillisen koruja (0.50 e)

Ja miten ihania koruja siitä pussista löytyikin! 

Suosikiksi valikoitui avain- ja kotkasormus.

Nälkä yllätti enkä jaksanut kokkailla kunnon ruokaa.
Paistoin siis vakioevästäni munakasta, johon piilotin päivän kasvikset :D
Oon tosi laiska tekemään salaatteja!

Päivänvalo hiipuu nopeesti olemattomiin tähän aikaan vuodesta,
ja heti hämärän alkaessa mun on aina tosi vaikee enää lähtee mihinkään.
Siispä tämän hienompia asukuvia ei kamerasta löydy... Kotiasu, paras asu.

Mitäs muuta kaupungilta tarttuikaan mukaan? Harmaa kestoväri!
Meinasin kiljua onnesta kun bongasin tuon. Oon sentään kesästä asti etsinyt tämmöstä...
Joko tää on oikeesti uus tuote, 
tai sitten tänne käpykylään vaan tulee kaikki muotituulahdukset hirveellä viiveellä.  

Illan mä otin rennosti ja meditoin hetken. 
Oon käynyt puol vuotta mindfulness-kurssilla ja alotan ens viikolla myös joogan.
Mun hyvinvointiin on ainakin ollu kyseisillä harrasteilla positiivinen vaikutus!

Vaikken harrasta tällähetkellä säännöllistä liikuntaa,
venyttelen aina iltaisin. Se on ihanan rentouttavaa
ja pysyy samalla kintut notkeina!

Sitten rupesi ärsyttämään, kun mulla ei ollut mitään hyvää paikkaa juuri ostetuille koruille. 
Vääntelin siis klemmarista ja rautalangasta pienen "puun" seinälle
johon ripustin nuo ihanuudet esille.

En osaa mennä nukkumaan, jos mulla ei oo mitään kirjaa kädenulottuvilla.
Illan viimenen tunti vierähtääkin aina sängyssä lueskellen.

Oon myös tosi huono valvomaan myöhään,
ja näin talvisin varsinkin oon nukkumassa ylensä ennen puolta yötä!

Ja ei muuta ku unta kuulaan.

Tämmönen oli mun tavallinen päiväni,
ja niistähän se elämä suurimmaksi osaksi koostuukin!

Maailman helpoin tunika

Joskus on ihan ok mennä siitä mistä aita on matalin!
Tässä kuvilla höystetty ohje tunikaan, jota voi sitten halutessaan muokkailla omannäköiseksi.

Kaikki lähti tästä kangaspalasta, joka oli niin soma että vaatehan siitä piti saada!
Kaksinkerroin palan on oltava sen kokoinen, 
että taitteen kohdalla on leveyttä hieman omia hartioita enemmän
ja pituutta olkapäiltä... mihin ikinä sitten haluaa tunikansa lopuvan.

 Taitteen kohdalle kaula-aukko, huolittele reunat.

Sitten sivusaumat vaan kiinni! Mä jätin käsille reilut aukot ja helmaan pitkät halkiot.
Supermuodikkaan tästä saa niin, että jättää takakappaleen vähä pidemmäksi.

 En siis oikeesti liioitellut otsikossa, vai mitä!

Ihanaa uutta vuotta 2017 kaikille!
 

Diy huppuhuivi

Tässäpä "ohje" helpon huippuhuivin tekoon,
jonka sain aikaseksi eräänä tuulisena päivänä 
kun kaipasin pääni suojaksi jotain pipoa kevyempää.

Tarvii vain pitkän villahuivin, tai tämmöisen valmiin tuubihuivin niinkun mulla oli. 

Toisesta päädystä tulee huppu, kun harsii vaikka virkkuukoukun avulla 
toista sivua umpeen sen verran kuin mittaa on päälaelta niskaan.
Hupun pääty jää suippomaiseksi, joten sen voi kuroa langanpätkällä pyöreämmäksi:
vähän kuin vetäisi nurkan ympärille ponihännän.

Ja siinäpä onkin muhkea ja hyvin päässä pysyvä huppuhuivi valmiina!

Tää on jotenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan tällähetkellä ihan mun lempiasuste.
Hupun saa laskettua niskan puolelle jolloin huivi näyttää edelleen samalta tuubihuivilta kuin ennenkin.

Dip dye

Kokeilin ekaa kertaa vähän uudenlaista tyyliä,
kun kaapissa lojui vielä punapää-ajoilta shokkivärejä.

Ombre-värjäyshän oli muodikasta jokin aika sitten,
mutta mun silmää on enemmän miellyttänyt tämä selkeämpi latvojen värjäys!

Sekoitin punaiseen shokkiväriin samanverran hopeista Color Maskia,
jotta vaaleissa hiuksissa tää ei lähtis haalistumaan oranssiin.

Sitten vaan hieroin värin kuivien hiusten latvoihin.
Tähänhän voi taikoa just niin paljon liukuväri-efektiä kuin haluaa,
mutta itse arvelin että näin vahva kontrasti muutaman pesukerran jälkeen sulautuu itsestään vaaleisiin hiuksiin...

Ja lopputulos olikin aika ihana!
Tällaisessa polkkamallissa jakauksen paikkaa vaihtelemalla
saa myös "liukuväri"efektiä kivasti.

Ihastuin ikihyviksi.
Helppo ja muodikas piristys talven pimeyteen!