oon nimittäin mestari tekemään näinkin yksinkertaisesta asiasta ison jutun!
Itse ompeluhan oli helpoin ja nopein homma koko touhussa,
vähän kaavojen tekemistä nojatuolin oman kankaan saumoja seuraillen
ja sit vaan palat yhteen.
Projektiksi muodostui enemmänkin kankaan valitseminen,
valokuvien ottaminen, suunnittelu ja ylipäätään koko homman alulle laittaminen...
Tässäpä tää alkuperäinen kammotus,
olinkin jo ihan unohtanu tuon kulahtaneen ruman kankaan!
Tää saatiin edelliseen kämppään muuttaessa kaverilta ilmaseksi,
ja tuoli lymyili koko siellä oloajan poikien huoneessa pimeimmässä nurkassa, heh.
Nyt vihdoin uudessa kämpässä kun tää mahtuu olohuoneeseen,
oli uuden päällisen tekeminen ihan paikallaan.
Ennen ja jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti