maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kankaasta säilytyslokerikko seinälle

Säilytystilan puute pienemmässä vessassamme on saanut mut jo yli vuoden repimään hiuksia päästä. Kaikki putelit ja purnukat on suihkuhuoneen peilikaapissa jemmassa,
kun vessan kaakeliseiniin ei viiti kajota poralla ja lattialla pyörivät hyllyköt on vähän epäkäytännöllisiä ja hankalia pienissä tiloissa.

Vaan keksinpä vihdoin kätevän säilytyslokerikon, johon ei tarvii kuin seinälle liimattavan koukun/peilinkulman/minkä tahansa ripustukseen mahdollistavan ulokkeen.

Tarvitset:
Jämäkkää kangasta, pätkän puukeppiä tms. narua ja kangastilkkuja.


Ompele vahvasta kankaasta ensin tarvitun kokoinen tausta lokerikolle, tee reunoihin käänteet ja yläreunaan kuja keppiä varten. Sommittele haluamasi kokoisia taskuja taustan päälle ja ompele paloihin ensin reunakäänteet ja alakulmiin taitteet yläpuolella olevan kuvan malliin. Taitteen loppukohdasta voi myös ommella tikkaukset sivuihin, niin tasku saa laatikkomaisen muodon.
Sitten vaan taskut ompelemalla kiinni taustakankaaseen ja narun kiinnitys yläreunaan.
Valmista!



Se on käytännöllinen, katseitakestävä ja vie olemattoman verran tilaa. 
Toimii!

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Festarikesän aloitus


Olin lauantaina Iisalmen Olusilla, ja kaverini kanssa porteista sisään marssiessamme
lavalla oli vastassa täysin epätodellinen näky!
Heviä, naamamaskeja, niittejä ja nahkaa, pitkiä tukkia sekä villiä meininkiä...?
Siinäpä onkin niin harvinainen näky nuilla iskelmä/pop-painotteisilla festareilla, 
että piti kirmata aika äkkiä eturiviin nauttimaan tunnelmasta.


Turisashan se siellä lauteilla möykkäsi. 
Itelle aika uus tuttavuus, eikä kyllä muutaman aikasemmin katotun musavideon perusteella oo päässy tää bändi oikeuksiina.
Keikalla biisit kuulosti massiivisilta ja mukaansatempaavilta,
ja siihen lisättynä toi visuaalinen puoli... Vautsivau!

Pakko vielä vaan hehkuttaa Olusten rohkeita järjestäjiä, 
joilla oli munaa ottaa esiityjälistaan reilusti massasta poikkeava bändi!
Jos Turisaksen keikalle oisin päätynyt tesim. Kuopiorockin kaltaisilla festareilla,
tuskin innostuksen taso olis ollut niin kova kuin Olusilla...
Ja niille, joille Olusten perinteinen musatyyli on tuntematon käsite,
niin tämän bändin erottuvuudesta kertoo ehkä parhaiten se
että loppuillan esiintyjinä oli Arttu Wiskari ja Jari Sillanpää!


torstai 9. heinäkuuta 2015

Kauluspaidasta mekoksi


Varusteleka.fi on paikka, josta tulee ostettua välillä jotain army-henkisiä kuteita.
Tää paita makso muutaman euron, ja tarkotus olikin hommata sellanen jämäkkä kauluspaita
josta sais tuunattua jotain kivaa!



Lyhythihainen minimekko mielessä rupesin karsimaan jättikokoisesta paidasta kangasta sivuilta ja hihoista.
Kätevä tapa kaventaa vaatteita, on tällätä joku itselle sopiva vaate tuunattavan päälle

ja eikun saksien kanssa reunoja myöten leikkaamaan!


Sopivan malliseen mekkoon ompelin sivuille pätkät kuminauhaa ja selkään pienen vekin vielä vyötäröö kaventamaan.
Avoimen nappilistan alaosankin ompelin umpeen niin ei tarvii pelätä vilauttelua!

Kauluksiin niittejä ja valmista tuli.



Ihana armeijanvihree mekko vähällä vaivalla ja rahalla!
Tuosta pituudesta kyllä huomaa, miten valtavan kokoinen se alkuperäinen paita oli... Vaikka kokolapussa tais ollakin ihan vaan joku M.

Asusteina kaverilta saatu kaulakoru ja kirpparilta eurolla löytynyt nahkavyö,
sekä tietysti mun uudet aurinkolasit!
Nää on Nisseniltä,
piilaripalveluun liittyessä sai käydä liikkeessä valitsee ilmaiseksi Polaroidit.
Tykkäilen!


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Kesämekon tuunaus

Ihanaa, kun iski taas pitkästä aikaa ompelu-innostus!
Nyt onkin kaapissa paljo "uusia" kesävaatteita,
monet vanhat käyttämättömät kuteet pääsi siis uudistettaviksi.

Eka otin käsittelyyn kaverilta ostetun mekon, joka jäi kuitenkin yli vuodeksi kaapin perälle...
Helma oli pohkeeseen asti, eli pituus ei ensinnäkään omalle vartalolle ollu kovin hyvä.
Keskeltä lähtevät ohuet (niskan taakse solmittavat) olkaimet oli kans ongelmana:
siinäpä sellanen yhdistelmä joka ei vaan mun makuun iske.


Onko muuten muilla samaa ongelmaa niskan taakse solmittavien olkainten kanssa:
hartiat meinaa väkisin mennä kyyryyn ja yläselkä kumaraan, 
pää tuntuu roikkuvan rinnassa asti niskassa painavien olkainten vuoksi
ja kaupanpäälle huonoryhtisestä olemuksesta saa vielä jomottavan hartia/niskasäryn?

Meikä ilmottautuu.

Siispä muutosta kehiin!


Helman lyhentämisen jälkeen kangasta oli uusien olkainten tekoon.
Omaa silmää miellyttää reilun levyiset suikaleet, mieluiten viistoon menevät 
eikä suinkaan suoraan olkapäiden päältä kulkevat. 
Sellaiset mokomat kun meinaa valua välillä olkapäiltä alas...

Eteen ompelin myös vetoketjun vähän "ryhtiä" antamaan
ja pienellä yksityiskohdalla mekko muuttukin yksinkertaisesta rantaleningistä 
vähä mielenkiintoisemmaksi ja monikäyttöisemmäksi kesämekoksi!



Sen lisäks, että vähällä tuunauksella tosta mekosta sai tosi käyttökelpoisen ja kivannäkösen,
se on myös ihanantuntunen käyttää!
Tuo yläosan resori istuu tottakai täydellisesti, ja loppuu sopivasti vyötärön kapeimpaan kohtaan.
Kangas on myös kevyt ja hengittävä, kuitenkin tarpeeksi paksu ettei auringonvalo tee oloa ihan alastomaksi...
Selässä ristiin menevät olkaimet on tämänhetken rakkaus!
Tää ihana uutuus pääsi näkemään päivänvalon jo tänään ystäväperheen lapsen rippijuhlissa,
ja käyttökertoja tulee kyllä kesällä olemaan paljo!
 

Nyt viimeistään kaikki tunkkaiset villatakit sekä paksut farkut syksyä odottelemaan
ja kesämekkojen helmat heilumaan!
Paljon aurinkoa kaikille lukijoille!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Keskikesän kemut

Nyt on kesätyöt ohi ja "lomailu" alotettu!
Oon niin kesälomafiiliksissä, että en pysty ees sanomaan olevani taas työttömänä.
Kyllä tää olotila sitten syksymmällä muuttuu ihan itestään tilaan "työtön",
mut nyt nautin kesästä niin täysillä!

Oon ollu kesällä vapaalla viimeks opiskeluvuosien aikana.
Eli viis vuotta sitten.
Niiden aikojen jälkeen sain pitkäaikasen sesonkityön, ja olinkin duunissa kevät-kesä-syksyn,
ihan loppukesälle sai aina sen kahdenviikon loman 
joka buukattiinkin perheen kanssa aina ääriään myöten täyteen, heh.
Niissä kesälomareissuissa ei tietenkään mitään vikaa ollu, 
mut nyt vasta tajuaa miten hienoo on viettää kesällä aikaa rennommissakin merkeissä!


Voi herätä aamuauringon paisteeseen ja keittää kahvit ilman kiirettä.
Rankkasateiden jälkeen raikkaasta ilmasta innostuneena voi kirmata hölkkälenkille kelloon katsomatta. 
Takapihan pientä yrttipuutarhaa saa myllätä aamusta iltaan, ihan vaan silloin kun säät sallii tai innostus iskee.
Saa sopia keskelle päivää kahvittelu-treffejä ystävien kanssa
ja lupautua mukaan kesätapahtumiin.


Kesätapahtumista puheenollen, niitäkin on kalenteriin kerennyt rustaamaan ihan kiitettävästi!
Varmistuneet festari-vkloput keskittyy tänne Savoon, miksipä lähteä merta edemmäs kalaan...
Oluset ja RunniRock  tulee koluttua läpi, tosin esiintyjät on kyllä Olusilla se toissijainen asia. Se kun on hyvän ystävän kanssa se "jokakesäinen perinne" ja kavereiden tapaamispaikka muutenkin.
RunniRockissa puolestaan täräyttelee heviä ukon bändi Pohjoisen Soturit muiden mukiinmenevien artistien lisäksi, joten siellä keskitynkin enemmän laittamaan jalalla koreasti!

Eikun heiluttamaan siis tukkaa.


Fiilistellään vielä kuitenkin juhannusta!
Oltiin telttailemassa ja latailemassa akkuja keskellä korpea, 
voiko siinä enempää sielu levätä... Kyllä tek hyvvee!
Kaikki kuvat tässä siis yöttömän yön vietosta, 
tuo ylläoleva otos kyllä naurattaa tällähetkellä vieläkin.
Biitsidrinkkiä juhannuksena rannalla, mutta hetkinen... Sormikkaat? Niin, olihan ne kelit vähän koleat ja sateiset.


Alkukesän viileistä keleistä viis! Meikä ei hellettä kaipaakaan.
Raikas tuuli saa siivittää jatkossakin mun lenkkeilyä, pyöräreissuja ja pihatöitä.
Auringosta nautin puolestaan mieluiten mökkirannan laiturilla, kaupunkireissuilla jäätelökioskilla notkuessa ja lämpiminä iltoina grillin ääressä tai terassilla...

Ihanan valoisaa, yllätyksellistä ja piristävää kesää kaikille!

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Here I am.

Miten äkkiä elämänrytmi ja vapaa-ajanvietto voikin muuttua ihan suunnasta toiseen!
Pitkän ja jokseenkin toimeettoman talven jälkeen onkin yhtäkkiä sata rautaa tulessa.
Tai jos ei ole, niin siltä kuitenkin tuntuu! 

Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan,
ylemmässä kuvassa vietän ah-niin-ansaittua vapaata viikonloppua ystävän synttäribileissä.
Vapaa perjantai-ilta maistukin makkeelle, kesätyö kun on vienyt aikaa lauantai-päiviä myöten.

 Alkukesän pyöräreissuilla on taas tullut koluttua lähitienoota.
Lähimetsästä löytyy ihanan satumainen lähde
ja vastapainoksi (karmivia? kiehtovia?) reikäpuita!

Ja takapihallakin tarkenee taas viettää aikaa!
Viikko sitten haettiin kiinalaisesta take awayt, ja herkuteltiin ulkona perinteiseen piknik-tyyliin.
Toisena päivänä pulestaan istuin terassilla työviikon jälkeen ihan vaan rentoutuen vihretäviä puita ihastellen
ja korviahuumaavasta linnunlaulusta nauttien.

Oonko muuten ihan jälkeenjäänyt tukkamuodin uusista kaumpauksista,
vai miks mulle koitti ihan käsittämätön ahaa-elämys kun keksin nostaa pitkän otsatukan pompulalla takaraivolle?
Onhan toi mininuttura aika söpö tuossa takaraivolla keikkuessaan,
ja pysyy tukka kätevästi ja katseitakestävästi pois silmiltä.
Taidankin tästä heittää paljonkäytetyt pinnit kesälomille!

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Huhtikuun kuulumisia

Ihana kevät jo!
Sain kivan pienen ompeluhomman isosiskolta,
joka kaipasi talvella syntyneelle vauvalleen keväthattua.

No tein kaksi.
Koska en vaan osannut päättää, kumpi malli olis kivempi...


Kesäkin on jo ihan nurkan takana:
sain muutama viikko sitten varmistuksen lyhyestä kesätyöstä puutarhatyöntekijänä.
Oon ihan innoissani siitä,

koska ensinnäkin pitkä talvi työttömän eloa takana...
Ja puutarhahommat kiinnostaa tietysti! 
Saapa nähdä miten hommat luonnistuu, jos ei muuta niin onpahan ainakin kokeiltu!



En kerinnyt muuten tänätalvena kuin muutaman kerran lumikenkäilemään (koukuttava harrastus, suosittelen),
nyt saa jo kaivaa kevyet lenkkikengät kaapista
ja suunnata sulille teille nauttimaan auringosta.
Tai räntäsateesta ja kylmästä tuulesta... 
Vappukeleiksi ainakin on vähän epävakaata säätä luvattu murrrr.


Kuvissa lähimetsän fiilistelyä kirkkaana lauantai-päivänä.
Käytiin juomassa kahvit laavulla ja kuleksin kamera kaulassa ihastellen luonnon pintoja ja muotoja.
Valokuvaus on kans tärkee harrastus, 
ja meikän mies on paras 
koska sehän se kuitenkin osti mulle synttärilahjaksi
sen kauan haaveillun järkkärin, Canon EOS 700D:n.

Nyt ollaan muuten julkaistu se PoSojen musavideokin,
jota pääsin mukaan kuvaamaan.
Ei onneksi mennyt uusi aluevaltaus ihan penkin alle, heh...